Olisko nyt oikeinpäin?

Olisko hevosenkenkä nyt oikeinpäin tuomassa onnea tupaan?


En ole ehtinyt päivittää blogia, on ollut monenlaista tekemistä. Viime viikko meni Turussa perheterapiakongressissa ja ystävän luona vieraillessa (pienimuotoinen loma), sitten  tukena tyttären lopputyössä, joka sujui loppujen lopuksi mallikkaasti, vielä on jotain lisättävää kirjalliseen osuuteen, mutta sitten se on esittämistä vaille valmis. Steinerkoulussa 12-luokkalaiset tekevät päättötyön, aihe on vapaa. Työ esitellään koko koululle ja illalla saa vielä sukulaiset ja ystävätkin käydä katsomassa töitä.


Tytär innostui tekemään hopealangasta viikinkiketjuja. Työn ohjaajana toimi hopeaseppä Terhi Majasaari, hänen rauhallinen ohjausote sopi nuorelle. Olen itsekin niitä tehnyt ja tekisin enemmänkin, mutta hopean hinta on noussut reippaasti, joten en siitä syystä tänä talvena tehnyt mitään.

Vaatekaupoilla käydessäni sain loistoidean, kysäisin somistajalta, joka riisui muovitorsolta vaatteita pois, että onko mahdollista saada sellainen lainaksi tai ostetuksi. Niin siinä sitten kävi, että somistaja iski torsonpalat muovipussiin ja oli tyytyväinen kun vein ne pois, koska oli juuri viemässä niitä roskiin. Joskus sitä on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Sitten tein tyttärelleni yllärin ja se on tässä:

Näin pääsi korut hyvin esille. Kaulakoru on muunneltu Oili-ketju, tytär muunsi hieman mallia oman maun mukaan ja lisäsi kivet ja laatan jossa lukee: peace. Muinaisketjuun on lisätty hopeasulka. Käsikoru on nuoren mieleen. Korut on tehty sillä perusteella, että ne tulee käyttöön eikä jää laatikon pohjalle.

 

Tämän neidon sormet ovat niin pitkät ettei ketju riittänyt sormen ympärille, johon se kuuluu pujottaa. Aika kivat vai mitä?



Tänä harmaana päivänä pyöräilin lempibutiikkini katsomaan kevään uutuuksia ja olihan niitä.

Laitan kuvia myöhemmin niistä tänne.

 

Kotia piti koristella myös, tykkään helmikukasta. Keittiöön ostin narsisseja väriä antamaan.

Hyvää viikonloppua kaikille!