Haastavinta elämässäni on ollut olla äiti. Olen mielialaihminen ja lastenhoidossa se on kyllä mennyt ylös ja alas! En todellakaan ole ollut malliäiti. Kasvatusmenetelmiin on kuulunut uhkaus, kiristys, kaikki klassiset, huutamistakaan unohtamatta. Tylsä todeta, että en onnistunut niissä vaaleanpunaisissa unelmaäidin kuvitelmissa, joita minulla oli ennen lasten syntymää. Monta asiaa tekisin toisin, mutta tiedän että en kuitenkaan. Sitähän on jokainen äiti juuri niillä tietämyksillä, kasvun kehitysvaiheilla ja voimavaroilla kuin sillä hetkellä on. Sitä on silloin niin paras kuin kykenee.
Onnea rakas tyttäreni!
( Hän sai kasteessa nimen jota ei ole toista Suomessa, teinarina päätti vaihtaa sen, joten ei mennyt sekään aivan nappiin, mutta jostain syystä ei tehnytkään sitä..)
Onnea äitiydestä!
VastaaPoistaNiin osuvast kirjoitit äitiydestä, sitä se on sillä juuri sillä hetkellä, niin hyvin kuin osaa välillä väsyen.
VastaaPoistatv. kaimas
Kiitos! Mietin, että olis kiva kun tässä olisi lasteni kommentit. hmm, ehkä lukisin ne ensin yksin ja miettisin julkaisenko ne. Ei vaiskaan, niin huonosti ei ole mennyt, kaikkiin on puhevälit, jokaista saa halata, joku halaa pyytämättä:)
VastaaPoista