vihkikimppuni kukka

vihkikimppuni kukka

lauantai 22. syyskuuta 2012

Paralympialaiset, Lontoo

Lontoon Paralympialaiset olivat mahtava elämys. Stadion oli täynnä ja kannustus oli valtavaa:) Ihmeellistä oli järjestelyjen toimivuus, kaikki sujui mallikkaasti, toimitsijat jaksoivat auttaa ja ohjata.





Olimme umpimähkään ostaneet liput, ensin ratsastuskilpailuihin, joissa sattui olemaan kaksi edustajaa Suomesta ja suureksi riemuksemme Suomen  Karjalainen voitti hopeaa!





Kenttä oli laitettu tosi kauniiksi. Paikan sai ottaa vapaasti mistä halusi. Koko ajan aurinko paistoi täysillä, asteita oli lähes 30! Meillä oli mukana sateenvarjo, jota jouduttiin käyttämään päivävarjona, oli läkähdyttävän kuuma.



Jostain kumman syystä olin ottanut matkalle mukaan varvastossut ja ne oli parhaat kengät koko viikon! Tässä iloinen kolmikko kisojen jälkeen. Oli hienoa olla suomalainen.











Stadioniin kävimme tutustumassa hyvissä ajoin ennen sen täyttymistä.









400 metrin kelauksen finaali, mukana oli myös Leo-Pekka Tähti ja huomasin kun hänet esiteltiin yleisölle, että hän on todella TÄHTI niin suuri kohahdus kävi yleisössä ja hän sai valtavan äänekkään vastaanoton ja kannustuksen. Eli ei tunneta vain Suomessa , on maailman Tähti.
Leo-Pekka tuli viidenneksi, lähellä oli pronssimitali. Huudettiin lujaa! 100 metrin maailmanmestari:)












Stadion ulkopuolelta kuvattuna illalla, lähes keskiyöllä pois lähtiessämme.




Maraton juostiin ja kelattiin Buckinghamin palatsin ympäristössä. Osalla urheilijoista oli opas mukanaan.






Matkan tein hyvän ystäväni kanssa, rentouduttiin välillä pubissa, syötiin hyvin, parina iltana käytiin musikaaleissa, niistä laitan myöhemmin tänne juttua.
Kumpikaan ei katunut olympialaisiin lähtöä, tuskin enää elämän aikana tulee osallistuttua. Vai pitäiskö kerätä rahaa kokoon ja lähteä etelä-Amerikkaan..eikös ne siellä jossain ensi kerralla ole... Seuraavaksi vois suunnata kuitenkin Helsinkiin MM-kilpailuihin...