Superralli, yksi hauskimmista ystäväni videoista koskaan!

Olispa kesä...vaikka kilvet vietiin, ne on saatu takaisin...tämä tarina on tosi! Olinhan siellä minäkin...

Laskettelun ja oppimisen riemua

Odotellaan opea..jännittää...

Tästä se alkaa, sivuittain mäkeä ylöspäin hissiä kohti...

Ja alaspäin......jalat niin, että eteen jalkojen väliin jää pizzanpala!

Hissillämenokin vaati opettelunsa...

Tasapainoilua...istuen alas...

Näin sitä tullaan jo ominpäin alas:)

Tullaanko toistekin?? Kivaa!

Laskettelun jälkeen maistui makkara kodassa

Joupiska Seinäjoella oli hyvä paikka oppia laskemaan, opettaja Henkka oli supertyyppi ja makkara maistui kodassa päivän päätteeksi. Hieno päivä! Hyvä mieli!

Muurame -pöytä ja tarjotin

Tässä kuvattuna kirpparilta löytämäni vanha Muuramen pöytä. Alunperin puunvärinen, mutta oli sopivalla värillä maalattu. Ensin ajattelin, että maalaan sen valkoiseksi, mutta tuo vaalea maitosuklaanväri sopii hyvin meille. Pöytä on aika korkea, ei sovi olohuoneen pöydäksi, mutta on nyt löytänyt paikan sivupöytänä sohvan vierestä. Myöhemmin keväällä sille on jo varattuna uusi paikka, jostain syystä tykkään siirrellä huonekaluja paikasta toiseen.

Tarjotin on saanut tehtävän....kivet löytäneet paikan.... tulee kesä mieleen

Lempibutiikkini löytyy Gäddasta, Mustasaaresta

Pieni keltainen autotalli on täynnä ihania vaatteita romantikoille ja vähän muillekin. Vaatteiden lisäksi löytyy kenkiä, nahkalaukkuja ja koruja.

Kaupassa palvelee Ida, joka itse rakastaa vaatteita ja löytää butiikkiinsa lisää uusia vaatemerkkejä, ihailen sitä kykyä. Ida on tosi innostunut työstään ja auttaa varmasti sinua, jos olet epävarma mikä sopii mikä ei.

Se vaatteissa on kivaa, että niitä ei ole ihan määrättömästi, näin sitä saa vähän uniikimman vaatteen itselleen.

Poikkea ihmeessä katsomaan!

Kirpputorilöytöjä Fyndikseltä

Lampunvarjostin on ohutta pellavaa, valo siivilöityy kauniisti läpi. Seuraksi ostin venemallisen tarjoilukulhon. Vielä se on tyhjä, mutta huomenna siihen tulee jotain sisään.
Aikaisemmin olen jo hankkinut vanhan Muuramen pöydän, laitan siitä kuvaa myöhemmin tänne. Tavarat etsivät vielä paikkaa kodista. Yritän saada jonkinlaista järjestystä aikaan, tarkoitan siten, että tavarat näyttäisivät olevan oikeassa paikassa. Saakohan tuosta selvää mitä yritän sanoa....

Lauantaipäivän huumaa

             Liput hankittu ja eiku menoksi. Teatterin yläaulaan paistoi rajusti aurinko näytökseen mennessämme.
             Käsikirjoitus oli tanskalainen ja aluksi huumori tuntui vieraalta, mutta kyllä näytelmä tempasi mukaan
             ja loppua kohti meno meni hulvattomaksi, melkein karmivaksi. Suosittelen päivän tai illan ratoksi.

Meillä lauantai-ilta jatkui Bluesmestaria kuunnellen, soitto soi tavanomaista hiljaisemmin ja iso joukko ihmisiä istui ravintolassa kuin konsertissa ikään,  hiljaa ja rauhassa nauttien Tomi Leinon omaperäisestä lauluäänestä ja kitaransoitosta.

Ystävät

                                                     Kiitos Enna!

Viikonlopun lukuhetkiin

Kävin ostamassa lehtiä viikonloppua varten, Maalaisunelma on mielestäni yksi parhaista lehdistä, kauniita kuvia persoonallisesti sisustetuista kodeista, mukavannäköisistä vaatteista ja sisustustavaroista. Tässä numerossa taitaa olla juttu eräästä bloggaajasta, jota olen jonkin aikaa seurannut.
Talo ja Koti on minulle uusi tuttavuus, jota työkaverini suositteli, sattui olemaan tarjouksessa, niin pistin ostoskoriin. Lehdet on yllättävän kalliita...Kassalla en pystynyt vastustamaan Ilonaa, erikoisnumeroa misseistä. Minä kuulun niihin hassuihin, jotka varsinkin nuorempana seurasi tiiviisti missien elämää. Suuri hetki oli nähdä vuonna 1974 (jep, ihan oikeesti...) Johanna Raunio ilmielävänä Sokoksella muotinäytöksessä. Muistan, että Johanna oli tosi kaunis ja siro, mutta liikaa meikattu! Siihen aikaan ei ollut vallalla "naturel" vaan meikkivoidetta käytettiin runsaasti ja se oli tummaa. Niin muoti muuttuu. Mielestäni Johanna on edelleen kaunis. Mieheni suosikki oli aikanaan vuoden 1982 missi Sari Aspholm, jonka näin livenä Posion juhannusjuhlissa laulamassa. Hmm, lauloi sitä muutkin kuin Armi Aavikko, joka on minun suosikkimissi kautta aikojen! Armilla oli mitä huikein vartalo, täydellinen. Olen aina ollut sitä mieltä, että hän olisi pärjännyt mallimaailmassa hyvin, paremmin kuin Dannyn vierellä laulellen.
Sitten tuohon  lehtikasaan laitoin ilmaisjakelulehden, Asuntolehden, jos vaikka sieltä löytyisi unelmakoti tai kesäksi mummonmökki, ei sitä tiedä milloin se tulee kohdalle!

Rentouttavaa viikonloppua teillekin, nyt tiedätte miten minä rentoudun:)

Hyvää Ystävänpäivää 14.2.2011!

Löysin nuoruudenaikaiset runovihkoni 70-luvulta , täynnä  runoilijoitten runoja rakkaudesta. Saarikoskea, P.Mustapäätä, Eeva Kilpeä, Risto Rasaa ynnä muita. Taisi olla mukana joku omakin runo. Ei löytynyt aforismeja ystävyydestä, rakastuminen, rakastaminen tai sen kohteena olo vei voiton. Tässä yksi runo, tekijää en tiedä:


"Nämä ovat runoja eivät rakkaudesta
                             vaan yhdessäolosta.
En soisi sen päättyvän."

Kuulitko,
kuinka lumihiutaleet tekivät hankeen lumienkeleitä ja nauroivat niin, että niiden silmät olivat ihan sikkaralla?

Kuulitko,
kuinka tähdet tipahtivat tuikkimaan juuri sinun ikkunasi alle?                

Näitkö,         
kuinka kuura koristeli oksat ja heitti timantteja askeleidesi alle?

Kuulitko,
kuinka ajattelin juuri sinua?


                  HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Tuoksupusseista valmistui kynttilä!

Lomamatkalla Lontoossa ostin Gamden townin ostosparatiisista värikkäitä tuoksupusseja, joista sai tehtyä tuoksukynttilän. Ostin pussit siksi, että oli niin mukava nuori mies myymässä....en siksi että olisin innokas askartelija. Aikaa on tässä mennytkin enkä ole saanut kynttilää aikaiseksi, kunnes eilen ostin kahdellakymmenellä sentillä kirpparilta sopivankokoisen lasin, johon sain kynttilän värkättyä.Oli jo aikakin, kuvistakin huomaa että muovipussit ovat värjääntyneet, mutta onneksi vain ulkoapäin, sisältö oli pitänyt hyvin värinsä ja tuoksunsa.

Tuoksupusseja oli eri värisiä ja tuoksuisia, hetken piti niitä haistella että löysi mieleisensä. Vanilja on yksi suosikkituoksuni. Se on noista pusseista tuo valkoinen, joka erehdyttävästi muistuttaa jotain ihan muuta pussia.
Sitten tietenkin ostin pussin kultaa (harakkana), se laitetaan päällimmäiseksi, antaa kivan sävyn.

Kynttilän sydämiä on useita, joten saan tehtyä useamman kynttilän. Sen tekeminen olikin lastenleikkiä. Tästä tuli vihreäkeltainen, sopii hyvin kevään odotukseen. Seuraavasta teen valkoisen ja sekoitan siihen vähän keltaista ja kultaa mukaan.

Aurinko paistaa, -10 astetta

Fiiakin uskaltautui ulos, aamun se onkin viettänyt maaten lämpimän takan vieressä:)

Valmis!

No niin, valmista on. Mäntykaappi vaihtoi väriä. Vaaleaksi. Mietin, että vaihdan vetimet erilaisiksi, mielestäni nuo pronssiset eivät sovi vaaleaan niin hyvin kuin puuhun. Onneksi olen jo käynyt valitsemassa uudet tapetit huoneeseen, koska vaalea kaappi vaatii erilaisen taustan. Hoh hoijaa, siinä onkin puuhaa tottumattomalle laittaa tapetit seiniin. Suurin huoli on listojen poistaminen katonrajasta, ne on kiinnitetty tosi tiukkaan.

Keltaiset tapetit ovat olleet kivat varsinkin  kesäaikaan, kun aurinko on paistanut huoneeseen. Huone on ollut kuin voisulaa, voiko noin sanoa? Kyllä kai. Huone on ollut pehmeä ja puoleensa vetävä. Toivon, että muutos on oikea, sen verran suuri homma sen muuttaminen on.

Tänään ulkona on mahtava keli, aurinko paistaa ihanasti. Taidan käydä ottamassa kuvan tänne.....

Kynttilänpäivä

Riihimäen lasipurkki

Jo etukäteen kirpparille lähtiessäni mietin, että haluan ison Riihimäen lasipurkin ja löytyihän se. Sisälle hillon sijasta laitoin nauharullia, joita jostakin on kantautunut. Aika kivan näköistä.

Harmittaa vain, että en saa oikein hyvin kuvattua sitä tänne, pitää näköjään opetella kunnolla kamerankäyttö tai sitten tuolla mun kameralla ei parempia kuvia saakaan:(  No jaa, valon kanssa on ongelmia.

Siitä tulikin mieleen, että ulkona paistoi tänään mahtavasti aurinko, pian saa etsiä käsille aurinkorillit,niin voimakkaasti valonsäteet heijastui, silmät sirrillään sai kulkea. Ei pidä valittaa, tätä on odotettu!