Klo 17 soi päivittäin puhelin ja sieltä kuului "mitä kuuluu kullan maalle? Rakas mummani siellä halusi päivittää kuulumiset ja rupatella hetken:) Nyt niitä aikoja on ikävä (mumma meni pilven reunalle ja seuraa siellä elämääni,näin aikanaan selitin surussani hänen poismenonsa silloin 4-vuotiaalle tyttärelleni ). Muistan että toisinaan ei ollut mitään kerrottavaa eikä aina olisi jaksanut kuunnella. Mutta joka kerta keskustelu alkoi tuolla niin rakkaalla lauseella:) Siispä päätin ottaa sen blogini tunnukseksi....
10 vuoden ajan olin myös mummani kanssa kirjeenvaihdossa, mielestäni sillä tavoin opimme tuntemaan toisemme paremmin, ehkäpä tässä kirjoittaessa käy samoin, tutustuu niihin jotka sivuilleni eksyy:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti